Taidetta kansalle!

Helsingissä on paljon julkisia veistoksia. Monet niistä sopivat hyvin junioreiden matkakohteiksi. Niiden parhaimistoa on esimerkiksi Triangle Block -niminen skeitattava veistos. Se on niin loistava idea, että se saa pian oman bloggauksensa. Jos et kuitenkaan malta odottaa, voit etsiä lisää tietoja kaupungilla jököttävästä ilmaistaiteesta täältä Taidemuseon Julkisten veistosten luettelosta: http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/hakemistosivu.html?mode=statue

Kevättä ja rakkautta!

Tämä kantoon veistetty autuas pariskunta on Sanna Karlsson-Sutisnan työ Puun syleilyssä vuodelta 2003. Netistä näkee miten se on syntynyt: http://www.karlsson-sutisna.com


Convolvulus: Muumien äitihän se siinä!
Convolvulus on vertauskuvallinen nuorta naista esittävä veistos. Convolvulus on peltokierron eli kansanomaiselta nimeltään elämänlangan tieteellinen nimitys. Viktor Jansson teki vuodesta 1929 lähtien useita nuorta naista esittäviä veistosluonnoksia, joista Convolvulus on vain yksi. Hämeenlinnassa on toinen tähän sarjaan kuuluvia teoksia nimeltään Nuoruus. Yhteistä näille teoksille oli pyrkimys hienostuneeseen ja puhtaaseen, hieman abstrahoituun muotoon. Convolvuluksessa nainen nostaa kätensä puolittain suojaavaan, osittain siunaavaan eleeseen. Veistosta on pidetty mm. kevään pohjoiseen saapumisen vertauskuvana.
Veistos oli satoa kilpailusta, jonka Helsinki järjesti kaupungin koristamiseksi julkisin taideteoksin v. 1930-31. Veistos on pronssia ja sen korkeus on 240 cm. Convolvuluksen toinen, 120 cm korkuinen versio on Hietaniemen hautausmaan vanhassa osassa Bertel Hintzen haudalla.
Veistoksen mallina on ollut kuvanveistäjän tytär Tove Jansson.


Mikäs se siellä kurkkii olan takaa?
Helsingin kaupunki osti 1929 Jussi Mäntyseltä Nuori hirvi -veistoksen Kaisaniemen puiston koristukseksi. Hirvi kuuluu Mäntysen suomalaisia villejä eläimiä kuvaavaan veistossarjaan, jolle on ominaista luonteva esittävyys ja kunkin eläinlajin piirteiden tarkka luonnehdinta. Veistos on valettu pronssiin ja se seisoo graniittisella jalustalla. Nuoren hirven toinen kappale on Joenniemen kartanon pihamaalla Mäntässä.


Voi kun pussikaljaa juovat öiset roskaajat jättäisivät puistot siisteiksi! Viime kesänä kun kuljin tästä ohi, puisto oli pahvisten kaljamäyräkoirien reunapahvien peitossa. Näky oli kamala, ja tuli mieleen, että mitä jos jonain päivänä Helsingissäkin puistot suljetaan iltaisin, niinkuin monssa maissa tehdään. Se kyllä tuntuisi aika rajulta toimenpiteeltä. Vai pitäisikö roskaamisesta sakottaa? Toisaalta, kuka sitä pystyy valvomaan, eivätköhän poliisit ole aika ylityöllistettyjä jo nyt. Mutta miten saada kansa sivistymään?


Äidinrakkaus

Tämä Emil Cedercreutzin patsas on juniorini suosikki, kuljemmehan siitä ohi – eli Unioninkadun ja Siltasaarenkadun risteyksestä – harva se päivä. "Missä varsan isi on", kysyy juniori. "Se on Kasvitieteellisessä puutarhassa popsimassa vihanneksia", kerron.

***** *********** *****

Lopuksi kysymys. Tiedätkö sinä missä tämä on:

Kaisaniemen puiston veistosten ja muistomerkkien joukossa on myös Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyyspäivän muistokivi. Kiveen kiinnitetyssä laatassa on teksti "Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyyspäivä 31.7.1962".

Käyn kuvaamassa sen tuotapikaa.