Taiteiden yön tuoksinassa

En ole vielä koskaan päässyt iloitsemaan Taiteiden yöstä Juniorini kanssa. Se ei johdu siitä, että hän olisi aikuisten juhlaan aivan liian pieni, onhan siellä vaikka mitä pieniäkin innostavia juttuja, vaan pikemminkin siitä, että minä olen aina Taiteiden yössä töissä. Tänä vuonna taas Kiasmassa.

On vaikeaa sanoa (kysymättä esim. poliisilta) oliko vuoden 2007 Taiteiden yö rauhattomampi kuin aikaisemmat, koska nyt bileet pidettiin perjantaina torstaiden sijaan. Joka tapauksessa varmaa on, että väkeä oli kaduilla massoittain ja koska ilma oli hyvä, ihmiset viihtyivät ulkona. Muutamina aikaisempina vuosina ollaan jouduttu pitämän sadetta sisällä.

Jos nyt kuitenkin haluat lähteä Juniorin kanssa liikenteeseen, kannattaa etukäteen katsoa lehtien liitteistä missä on lapsille sopivaa ohjelmaa ja suunnata suoraan sinne. Koska väkeä on liikkeellä niin hurjia joukkoja, esimerkiksi ison katraan tai lastenvaunujen kanssa kulkevat saattavat kokea etenemisen hankalaksi.

Valtaisat ihmismäärät kärräävät kaduille aina roskia, ja roskista pahimpia ovat lasinsirut, joita perjantainyönäkin oli kuin mattona Mannerheimintien nurkilla.

Oma auto kannattaa ehdottomasti jättää kotiin, ainakin jos suuntana on Helsingin keskusta.

Kannattaa myös muistaa, ettei Taiteiden yötä ole pakko tulla viettämään keskustaan. Kaikissa kulttuurikeskuksen toimipaikoissa, kuten Itäkeskuksen STOAssa, Vuosaaren Vuotalolla, Malmi-talolla, Salmisaaren Kaapelitehtaalla tai Kannelmäen Kanneltalolla on myös paljon hyvää ohjelmaa. Ja voivathan keskustankin asukkaat lähteä lähiöretkille!

*****

Museoihinhan alle 18-vuotiaat pääsevät aina ilmaiseksi, ja aikuisillekin on vaihtelevasti ilmaisia museopäiviä. Esimerkiksi Kiasma on ilmainen perjantaisin ja Ateneum keskiviikkoisin. Niitäkään ei siis tarvitse kierrellä ruuhkapäivinä, vaan juuri Taiteiden yössä kannattaa satsata johonkin ainutlaatuisempaan!

Näyttelijä Eeva Litmanen, haastattelemassa Ira Aartelo.


Kotiteollisuuden Jouni Hynynen kunnostautui kirjailijana. Haastattelemassa Nora Varjama.


...Ja kyllä sitä Hynystä sitten ihmeteltiin.


Mutta Kiasman Junioriohjelman Numero Yksi oli ihan oikea Muotishow! Globe Hope esitteli upeita kierrätysmateriaaleista luotuja vaatteitaan.


...ja kuten huomaatte, se oli vauhdikasta menoa!


Lopuksi vielä kirja-asiaa: Otso Kantokorpi ja Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa.

Uni. Ja vielä Espoo Ciné.

Sankarimatkailijalla, tai oikeastaan Junioribloggaajalla, oli ilo käydä tutustumassa Itä-Espoon ytimeen, Tapiolaan. Mutta WeeGee ja Emma on vielä tsekattava uudestaan paikallisen tiedottajan kanssa. Tapiolan kulttuurikeskus on sen sijaan vanha tuttu kohde, kuten sen syksyiset festaritkin, Espoo Ciné.

Runotorstailla oli teemasanana Uni. Siitä lähtee tällainen ränttätänttä.

(Minä en suinkaan kutsu tuotoksiani "runoiksi".)


Onnellinen loppu

Unessani Peppi nostaa
hevosen,
taivas nielee
Katto-Kassisen.
Bambi ja Dumbo ikävöivät
äitiään,
itkien hätäänsä –
niinkuin pikku prinsessa isäänsä
turhaanko kotiin odottaa?
Kohta kuun valo kajastaa, fillarillaan ratsastaa
E.T. karkuun kiusaajaa.
Lassie viimein kotiin palaa, valot syttyy:
se onkin elokuvaa!


*****
*****

Tapiolan tyrmäävä keskusallas. Sen funktio ei ihan avaudu.

Hyvät leffafestarit juniorillekin – Espoo Ciné!

Ville ja Villi Kaniini (Ville och Vilda Kanin), ohj. Lennart & Ylva-Li Gustafsson. Ruotsi 2006.

Juniorimatkailijoiden täytyy välillä pistäytyä Espoossa. Sinne ei muuten missään nimessä tarvitse mennä omalla autolla. Eikä yleensä fillarilla kulkevien kannata pelätä hyisiä syyssateita Länsiväylän tuulisilla silloilla. Espoo Cinéhen pääsee nimittäin ilmaisella bussilla Helsingin Mannerheimintieltä, Lasipalatsin vierestä. (Bussissa lukee "Åbergin linja" ja tietysti "Espoo Ciné".)

Ilmaisbussin aikataulut on helppo muistaa: Helsingistä bussit lähtevät tasatunnein, Espoosta Tapiolan Kulttuurikeskuksen luota takaisin päin puolelta.

Valkohaukkojen arvoitus (Der Schatz der weissen Falken), ohj. Christian Zübert. Saksa 2005.


*****

Vähän isommille Junioreille Espoossa on myös ilmaisnäytös: torstaina eli huomenna 23.8. esitetään ulkoilmanäytöksenä Adrian Lynen ohjaama Flashdance vuodelta 1983!

Espoo Cinén elokuvat esitetään siis Tapiolan kulttuurikeskuksessa. Jos et tule ilmaisbussilla, saavu siis Tapiolan keskustaan. Sieltä löytyy. YTV:n tavalliset bussit pysähtyvät terminaalissa kauppakeskuksen alla. Ja Helsingin päässähän Espoon bussit lähtevät nykyään Kampin ostosinfernon alakerrasta.

Cinestä saat lisätietoja heidän sivuiltaan www.espoocine.fi.

Tässä lippujen hinnoista:
Liput päivänäytöksiin 4,50 euroa ja muihin näytöksiin 6,50 euroa. Verkkokaupasta ostat lippusi edullisemmin 4,00 euroa päivänäytöksiin ja 6,00 euroa muihin näytöksiin.

Espoossa tavataan!

Kävihän se maailma sitten täällä...

Koska olin melkein viikon poissa, en tullut laittaneeksi Maailma kylässä -tapahtuman kuvia tänne blogiini. Pomppasimme lentokentälle melkein Kaisaniemestä suoraan, käymättä lähtöruudun kautta.

Mutta laitanpa nyt edes nämä pari. Ne kuvaavat hyvin sitä, mitä kautta minä tapahtuman koin:

kambodzhalaista ruokaa


ja ihmisoikeustyötä Venäjän positiivisen demokratiakehityksen puolesta.


Jäikö harmittamaan jos et ehtinyt paikalle? No, onneksi tämä on vuosittainen tapahtuma. Lisätietoja vaikka täällä. Ja ensi vuonna se pidetään jälleen Kaisaniemessä 24.-25.5.2008. Siellä sitten tavataan!

Kevään tuloa... Tai kesän.

Juuri pääsin vinkumasta keskustan puistojen huonosta kunnosta, niin satuin vilkaisemaan tätä esimerkkiä keskustan lähes vilkasliikenteisimmässä risteyksessä.

Pikkuparlamentista voi olla montaa mieltä, mutta ainakin sen edessä oleva puistikko on paremmassa kunnossa kuin koskaan – tosin se entinen hieman rähjäinen puiston ja metsikön välimuoto oli oikein sympaattinen ja hämärä kokonaisuus lähellä Vallan Ydintä.



...ja tässä toinen kevään ...anteeksi kesän ilmeisistä merkeistä: Maailma tulee pian kylään! (eli ensi viikonloppuna.)

Maailma kylässä: Dirty Babylon Breaker

Tässä on juuri tullut Maailma kylässä -festarin tiedote. Olen blogannut tästä tapahtumasta aiemmin. Ja tässä vielä turvaohjeita eksymistä pelkääville.

Sääli että ranskalaisryhmä perui, mutta eiköhän tämä toinenkin ole hieno juttu. Ja pikaista paranemista päätähdelle.

Maailma kylässä on yksi stadilaisten lasten ja aikuisten kevään huippujuttuja. Tavataan siis siellä!




Babylon Circus vaihtui Dirty Babylon Breakeriin

Kaisaniemen puistossa toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävän Maailma kylässä -festivaalin esiintyjäksi kiinnitetty ranskalainen Babylon Circus on perunut esiintymisensä laulajan vakavasta sairastumisesta johtuen. Babylon Circus korvataan emobändin sivuprojektilla Dirty Babylon Breaker (A Babylon Circus Experience).

Dirty Babylon Breaker (A Babylon Circus Experience) soittaa kymmenen vuotta eri puolilla maailmaa kiertänyttä Babylon Circusia rockimpaa ja hiphopimpaa musiikkia. Mukana on yhä runsaasti reggae-elementtejä punk-asennetta unohtamatta. Bändin jäsenistä suurin osa on Babylon Circusin kokeneita muusikoita. Beastie Boysista, The Clashista ja Babylon Circusista vaikutteita ammentava Dirty Babylon Breaker on ehtinyt niittää mainetta erityisesti Länsi-Euroopassa. Kymmenhenkiseltä bändiltä on luvassa energiset ja valloittavat keikat sekä festivaalilla Kaisaniemen puistossa että festivaaliklubilla Nosturissa.

Dirty Babylon Breaker (A Babylon Circus Experience) la 26.5. klo 17 Kaisaniemen puiston Savanni-lavalla ja klo 23 festivaaliklubilla Nosturissa.
Maailma kylässä -festivaali järjestetään 26.-27.5. Kaisaniemen puistossa. Päivätapahtumaan on vapaa pääsy, liput Nosturiin kahdeksan euroa Tiketistä.

Festivaalin koko ohjelma-aikataulu täällä.

Maailma kylään. Kalenteria kasaamassa.

Toukokuun lopussa 26.–27.5. koittavat Helsingin kevään parhaat ja suurimmat festarit: Maailma kylässä! Ja tässä häppeningissä on ihan omaa lastenohjelmaakin Roskisnallesta kalligrafian alkeisiin.

Kuten tapahtumajärjestäjät kertovat:

Kaiken maailman kulttuurit kohtaavat Kaisaniemen puistossa toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Tarjolla on musiikkia, taidetta, toimintaa, maailmankuvia ja mahdollisuuksia lauantaina 26.5. kello 12-20 ja sunnuntaina 27.5. kello 12-18. Sopii ehdottomasti kaikille, eikä muuten maksa mitään.

Maailma kylässä on

* jo vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfestivaali.
* kaikille avoin kylä, kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa: musiikkia, tanssia, teatteria, asiaohjelmaa, liikuntaa ja ruokaa.
* mahdollisuus saada uusia näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön ja globaaliasioihin sekä vaikutusmahdollisuuksiin omassa arjessa.

Junioria kiinnostavat myös aikuistenkin tapahtumat. Musiikkihan on letkeää ja svengaavaa. Lapsia voi innostaa la Saritan "perulainen rockspektaakkeli". Minä otan Juniorini kuuntelemaan ranskalaista Babylon Circusta (kuvassa yllä): "Ranskalaisen Babylon Circusin paradoksaalinen musiikki yhdistää Välimeren alueen kansanmusiikkiperinteitä ranskalaiseen neorealismiin, urbaaniin reggaeen, jazziin, dubiin, punkkiin, skahan ja rockiin."

Monta kärpästä... Mikä voisikaan olla parempi mahdollisuus vihkiä jälkikasvu noiden kaikkien lajityyppien saloihin!

Jazzia ja sirkusta! Kevään festareita.

Olen jo aikaisemminkin ihastellut sitä, miten eri tapahtumissa on ilmaista lastenohjelmaa. Sillä tavoin saadaan vihittyä pikkuisia ja nuorisoa kulttuurin pariin, pystytään opettamaan pienillekin asioita eri taiteenlajeista ja jakamaan nautintoa koko perheelle tai vaikka suvulle. Näin mennään jonnekin, mihin ei muuten mentäisi, "mutta kun nuo lapset halusivat"...

Mutta pettymyksekseni huomasin, että April Jazzin konsertti ei olekaan ilmainen, vaan lippujen hinnat ovat 15 ja 5 euroa. (Muistaakseni se oli ennen ilmainen.) Eikö isoja subventoivia firmoja riitä koko perheen tapahtumalle?

Juniorimatkailija ei reissaakaan vain Helsingissä, vaan välillä tie vie lähialueille. April Jazz järjestetään Espoon Tapiolassa 25.4.–1.5.

Tässä nyt sitten se "koko perheen" juttu. Ote April jazzin ohjelmasta:

Tiistaina 1.5. kello 13, Outokumpu-teltta: KOKO PERHEEN VAPPURIEHA

Antti Sarpila Swing Band, lasten laululeikkiseikkailu Tomu & Romu, Espoo Big Band, feat. Kukka-Maaria Ahonen (voc)

Tomu Poppi ja Romu Rokki: Heijaa ja halipalipoo! (Kuten Simpukkasaarilla sanotaan)

Simpukkasaarten villikkoparin Tomu Popin ja Romu Rokin Laululeikkiseikkailu on loistavan valloittava lasten ja koko perheen musiikkishow. Tomu ja Romu saavat lasten (ja aikuisten) sukat pyörimään jaloissa. Musiikki on freshiä lasten pop/rockmusiikkia, joka on Romu Rokin omaa tuotantoa. Hauskuuttakaan ei esityksestä puutu, nimittäin Tomu Poppi menee täysin pellestä. Esitys on osallistava, lapset (ja aikuiset) voivat osallistuat erilaisin tavoin tapahtumien kulkuun (tömistäen, taputtaen, äännellen, kasvoelein, tanssien, puhuen, laulaen jne).

www.taikasirkus.fi/tomuromu (minulla ei tuo linkki toiminut äsken).

Koska Espoo Big Bandissä on niin monia eturivin muusikoita, laitanpa tähän vielä bändinkin. Tämä on kyllä hyvä setti:

Mape Lappalainen - johtaja
Kukka-Maaria Ahonen - laulu
Ari Jokelainen - saksofoni
Markus holkko, saksofoni
Jussi Kannaste, saksofoni
Tmo Lassy - saksofoni
Mikko Innanen - saksofoni
Sami Pöyhönen - trumpetti
Jukka Eskola - trumpetti
Lars Lindgren - trumpetti
Teemu Mattson - trumpetti
Matti Lappalainen - pasuuna
Pekka Laukkanen - pasuuna
Valtteri Malmivirta - pasuuna
Janne Laine - pasuuna
Lenni-Kalle Taipale - piano
Marzi Nyman - kitara
Eerik Siikasaari - basso
Jartsa Karvonen - perkussiot
Rami Eskelinen - rummut

Toukokuun alussa järjestetään Cirko-festivaali, eli nykysirkusta esittelevä festivaali. Sen ulkomaista pääohjelmistoa esitetään muun muassa Savoy-teatterissa ja joitain esityksia on STOAssakin.

Mutta sattumalta nämä lapisillekin soveltuvat esitykset, joissa on lapsia esiintymässsäkin(!) ovat Malmitalossa.

Circus Helsinki: REVONTULEN TAIKA
su 6.5. klo 17, Malmitalo, kesto väliajan kanssa 75 min
Liput 6 e

Circus Helsingin uusi koko perheen esitys lumoaa pohjoisen mytologioiden mystiikalla. Pakkanen, revontulet ja kesän yöttömät yöt yhdistyvät akrobatiaan, tasapainoiluun ja draamaan.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Kazimir Kolesnik & Martina Linder
Koreografiat: työryhmä
Esiintyjät: Circus Helsingin opiskelijoita ja oppilaita

Koulutuskeskus Salpaus: CHILDREN OF THE REVOLUTION
ti 8.5. klo 13 & 19, Malmitalo, kesto 60 min.
Liput 6 e
Yli 9-vuotiaille lapsille ja aikuisille

Väriä ja positiivisuutta 1960- ja 70- lukujen rock-musiikin säestämänä. Pääosissa Koulutuskeskus Salpauksen sirkuskoulutuslinjan 17 nuorta sirkusartistiopiskelijaa: akrobatiaa, jongleerausta sekä ryhmäakrobatian ja tanssinumeroiden patoamatonta energiaa!

Ohjaus Kazimir Kolesnik
Sirkusteknisen opetuksen johto Lionel Lejeune
Puvustus Noona Hentilä

*****

Tapahtumajärjestäjästä taustaa:

Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus on syksyllä 2002 perustettu helsinkiläinen uuden sirkustaiteen tuotantoyhteisö, jonka tehtävänä on sirkuksen kehittäminen taidemuotona.

Vielä vähän messuhuumaa...

Jättiläiskissa vangitsee katseet, oli ständi mikä tahansa.



Pomppomppomp... Näillä messuilla sai purkaa liikunnantarvetta.




Tässä valmennetaan tulevia sähly-... anteeksi, salibandymestareita.

Lapsimessut

Kävin viikonlopuna Lapsimessuilla työasioissa ja yritin koko ajan miettiä mitä mieltä olen niistä. Jotenkin laimeilta tuntuivat, vaikka mekkala ympärilläni kuulosti innostuneelta.

Ehkä olisin ollut innostuneempi vaikka pelkistä pomppulinnoista, jos oma pikku Juniorini olisi päässyt mukaan, mutta valitettavasti hän oli estynyt.


Kun ottaa huomioon miten paljon lapsiin upotetaan rahaa, näytteilleasettajia oli hämmästyttävän vähän. Siitäkin huolimatta että nämäkin messut ovat kasvaneet edellisvuodesta. Suurimmat osastot olivat välipalakauppiaiden, joista muutamilla oli säälittävästi vain pari uutuustuotetta, eikä mitään laajoja valikoimia.

Oudoimpia oli messuille tyypillinen yhden tuotteen osasto, josta sai mehua kirkkaanvärisissä muovipulloissa. Makuja oli kolme: vadelma, joku marjasekoitus ja joku hedelmä. Maistoin pikkukipollisen mehua, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä makua se muka oli.

Lapsista varmaan kivoimpia olivat osastot, joissa sai itse telmiä tai kokeilla juttuja: pomppia, kiivetä, opetella liikennesääntöjä polkupyoränselässä, istua possujunassa tai käydä katsomassa ihan oikeaa paloautoa. Sellaiseen kipusi moni isä ja äitikin.

*****

Ehkä Lapsimessuillekin pitäisi järjestää omia kuvioita myös vanhemmille, niin perheet viihtyisivät siellä pidempään? Ja siten samalla, kalliilla lipulla saisi myös enemmän. Jos kerran Lapsimessut vievät vain yhden pikkuhallin verran tilaa, mitä jos ne yhdistettäisiin life style-, kauneus- tai urheiluaiheisiin-messuihin?

Tai ehkä niihin kannattaisi yhdistää joku muu tapahtuma, jolla voisi olla muunlaista lisäarvoa. Luomuruokamessut? Lasten filosofiatapahtuma? Oppikirjamessut? (Mitä sitten, jos muutkin kuin opettajat pääsevät niitä selaamaan?) Valtakunnallinen matikkakilpailu? Lasten Haluatko miljönääriksi? Idoliksi? Edes Talon Italiasta? Tavauskilpailu suuren maailman tyyliin? Tenavätähtikisa?

Toivottavasti ymmärtävät pian yhdistää niihin ainakin anime- ja mangatapahtumat, nehän houkuttelevat tuhansia nuoria scifikonventioiden yhteydessä.

Silloin vanhemmat tuhlaisivat lapsiinsa vielä enemmän, sillä huono omatunto ja vääristynyt oikeudenmukaisuudentaju toimivat hyvinä tuhlauskannustimina: "Eikö äiti ostanutkin ihanat feng shui -kylpyhelmet vain 50 eurolla! Juu, tottakai saat uuden Muumilevyn. Tottakai, ostetaan vaan kilo minibanaaneja."

Mutta parhaat messut olisivat sellaiset, joista mieleen ei jäisi vain kulutuskarkelot vaan jotain ihan muuta. Satuja, leikkejä ja hieno paloauto.

*****

Mieleen tuli myös, että Lapsimessut on suunniteltu kovin pienille, alle kouluikäisille lähinnä. Isommat voisivat tykätä jumppatunneista ja limudiskoista.

Ja hei, äiditkin haluavat löhötä patjoilla, varsinkin imettävät äidit. Imetys- ja kantoliina-aiheiset luennot kannattaisikin pitää messujen keskellä joillain viihtyisillä lavoilla, yleisö patjoilla löhöten. Tai värikkäillä sohvilla, kuten Mondo-stagen vieressä Matkamessuilla.

Sisustakaa paremmin ja ottakaa huonekalujätit sponsoroimaan näitä! Nekin haluavat lapsiperheiden rahat.

Tai luennoikaa vaikka kahviloidenkin ääressä, Kirjamessujen Kirjakahvilan tyyliin. Nyt esitelmät pidettiin edellisten vuosien malliin sisääntuloaulan vieresä "Ballroom"-tilassa. Mutta ei tiedonhaluisia äitejä kannata ahtaa mihinkään reunamille, tuokaa vaan luennot ihmisten keskelle. (Ammattilaisluennot ovat teitenkin eri asia.)

Ja kiinnostavia stadionluentojen aiheita kyllä riittää: raskaana olevia kiinnostaa teitenkin synnytys, kivunlievitykset, hoitopaikan valintoa (oikeastaa lastenhoito ja sen organisoiminen kiinnostaa KAIKKIA, AINA), juuri synnyttäneitä kiinnostaa imetys, vauvauinnit, rokotukset ja kantoliinat, taaperoiden vanhempia korvatulehdukset, luomuruoka, muskarit ja uhmaikä, sitten eskari, kouluun meno, liikennekoulutus, koulukiusaaminen, sitten murrosikä, kuukautisten alkaminen, orastava seksuaalisuus, napakorut, veganismi, lakkiaisten voileipäkakut...

*****

Ymmärrän kyllä, etä messuillahan on kyse vain tavaran kauppaamisesta. Messut ovat markkinointitapahtuma eikä mitään kulttuurin levitystä eikä sivistystä.

Mutta kun esimerkiksi Kirjamessuilla halleissa on myös luentoja, kiinnostavia arvovieraita ja hyväntekeväisyyttä, ihmiset viihtyvät kummasti ja mitä pidempään he viihtyvät, sitä enemmän he kuluttavat rahaa.

(Minua tosin silti kiinnostaa se kulttuuripuoli enemmän, kulutusta koitan hillitä parhaani mukaan.)

Arvovieraita ja julkkiksia oli tuollakin, tapasin heitä itsekin. Nämä olivatkin Isoja Staroja eikä mitään B-luokkaa. Paikalla olivat muun muassa Katti Matikainen, Muumi, Pikku Myy, Herra Hakkarainen ja MTV 3:n jättiläispöllö.

Tapahtumakalenteria kasaamassa

Monien kulttuuritapahtumien yhteydessä on lapsillekin, tai niin kutsutusti koko perheelle, sopivaa ohjelmaa. Niitä kannattaa lähteä kokeilemaan taidetta rakastavan vesselin kanssa, vaikka itse tapahtuma olisikin vieras ja ennen kokematon myös vanhemmille.
Lasten tapahtumiin on usein vapaa pääsy tai ainakin huokeammat liput kuin aikuisten iltamenoihin.
Ne kyllä saattavat olla lyhyempiä kuin aikuisten maratonkonsertit tai teatteriesitykset, mutta sehän on usein vain hyvä: pienet lapset eivät viihdy pitkään seuraamassa kiinnostavaakaan esitystä, ja lyhyempikestoisella mutta tiiviillä paketilla voidaan vihkiä kulttuurin maailmaan myös sellaiset aikuisseuralaiset, joille kyseinen taiteenala on vieras.
Jos aikuiselle esimerkiksi teatterin maailma on kaukainen ja uppo-outo, ei kannata aloittaa siihen tutustumista kahdeksan tuntia kestävällä venäläisen teatteriryhmän esittämällä, kokonaan alkukielisellä Tshehovin Kirsikkapuistolla. (Kyllä, tällainen todellakin esitettiin viime vuonna Juhlaviikoilla, ja se oli kuulemma hyvä.)
Aikuismoukka voi aloittaa Thalian palvomisen vaikka Kansallisteatterin Muumipappa ja meri -esityksellä.

*****

Kuningas Jalkapalloon voi puolestaan pikkufutari tutustuttaa ymmärtämättömiä vanhempia. Keskellä kesää Helsingissä pelataan Helsinki Cup. Hesacupin matseja pelataan ympäri Helsinkiä isoilla ja pienilläkin kentillä (sekä kuoppaisilla nk. nilkanmurtajilla että paremmilla) ja finaalit itse Stadikalla.
Hesacup on mukava ja karnevaalihenkinen tapahtuma, jossa yleensä meininki on reilu. Paitsi että välillä aikuiset, isät ja äiditkin, ottavat yhteen ala-arvoisen typerästi.

*****

Nyt minulla on tekeillä tapahtumakalenteri, jossa on sellaisiakin tapahtumia, joita turistioppaat eivät aina muista mainita. Uusivuosi, vappu, Seurasaaren juhannus, Juhlaviikot, Joulukadun avajaiset, Lucian päivä? Juu, tiedetään. Mutta esimerkiksi penkkareiden seuraaminen Espan laidalla on hauska sessio keskustaturistille. Parhaat paikat ovat ennen liikennevaloja. Kun autot pysähtyvät, yleisön karkkikasat kertyvät mahtaviksi.